Tietoturva nyt!
26.10.2010
Tietoliikenteen salaamisesta tuli yhä tärkeämpää
Firefox-selaimeen julkaistu Firesheep-lisäosa tekee www-palvelujen istuntojen kaappaamisen helpoksi, jos liikennettä ei ole salattu HTTPS-protokollalla ja käytössä on avoin, salaamaton WLAN-verkko.
Firesheep kaappaa yhteyksiä evästeiden avulla
Avointen langattomien verkkojen riskit ovat
tunnettuja. Jos WLAN-verkkoon kirjautuminen ei vaadi verkon nimen
lisäksi salasanaa, voivat liikennettä salakuunnella kaikki verkon
kuuluvuusalueella olevat. Jos palvelun tietoliikennettä ei salata
esimerkiksi HTTPS-protokollan avulla, voi istunnon kaapata helposti Firefox-selaimeen julkaistun Firesheep-lisäosan avulla.
Firesheep tarkkailee avoimen WLAN-yhteyden kautta liikkuvaa HTTP-liikennettä ja poimii siitä käyttäjän selaimelle lähetettävän yhteyskohtaisen evästeen, jonka avulla www-palvelu tunnistaa käyttäjän istunnon. Firesheep näyttää selaimessa kuulemansa yhteydet ja tarjoaa mahdollisuuden niiden kaappaamiseen siten, että sivullinen voi esiintyä yhteyden haltijana www-palvelussa.
Firesheep tunnistaa muiden muassa Facebook-, Twitter-, Google-, Amazon-, Dropbox-, Evernote-, Wordpress-, Flicker-, ja bit.ly -palvelujen istunnot. Istunnon voi kaapata, vaikka kirjautumisessa käytettäisiinkin salattua HTTPS-protokollaa käyttäjätunnuksen ja salasanan välittämiseen, ellei muitakin osia palvelusta ole salattu.
Liikenteen salaaminen parantaa turvallisuutta
Käyttäjä on suojassa yhteyksien kaappaamiselta, jos koko www-sivustolla käytetään HTTPS-yhteyttä. Yhteyden salakuuntelemisen voi estää myös käyttämällä WLAN-verkossa vähintään WPA2-salausta. Varsinkin yrityskäyttäjät voivat usein käyttää salattua VPN-yhteyttä, joka estää salakuuntelun myös avoimissa WLAN-verkoissa.
Firefox-selaimelle on julkaistu myös HTTPS Everywhere- ja ForceTLS-nimiset lisäosat, jotka pyrkivät varmistamaan, että selain käyttää aina salattua HTTPS-yhteyttä.
Avainasemassa ovat palvelujen tarjoajat
Firesheepin tekijöiden tarkoituksena on painostaa palvelujen ylläpitäjiä mahdollistamaan palvelujen käyttämisen puhtaasti HTTPS-yhteyksillä. Lisäksi avainasemassa ovat langattomien verkkojen ylläpitäjät. Käyttäjän mahdollisuudet vaikuttaa yhteyden salaamistasoon ovat usein varsin rajalliset.
Lisätietoa
| Sivua päivitetty 26.10.2010 |
|
 |
Tulostusversio |